All the world’s a stage, And all the men and women merely players.
– William Shakespeare
ARVOSTELUT | TEATTERI | ESITYKSET
Maaginen Dreamer on jo toinen täysosuma Helsinki Dance Companylta
Helsinki Dance Company teki sen jälleen – upean, kansainvälistä tasoa olevan esityksen. Dreamer tempaa katsojan heti alussa mukaansa arkisten farkkujen ja villamekon alta kuoriutuvaan transsinomaiseen, eksistentiaaliseen kokemukseen. Esitys haluaa myös kutsua henkilökohtaisia tulkintoja – ja niitäkin totisesti syntyy.
Viiruksen Diptykissa kuolema pysäyttää ajan – ja katsojan
Mitä tapahtuu, kun katsoja kohtaa teatterin lavalla itse kuoleman kaikessa sen rujoudessaan? Viiruksen hieno kaksituntinen esitys vie monet täysin uuteen maastoon: kuolemisen kauhun ja lohduttavan pehmeän sylin välimaastoon, vibraattorien villistä lattiatanssista kuoleman korahteluihin. Tässä ainutlaatuisessa kohtaamisessa jokin muuttuu meissä kaikissa
Uusi Eden -musikaali on maailman raunioilta löytyvä ilahduttava karkkipurkka
Mitä jää jäljelle, kun maailma on tuhoutunut? Helsingin kaupunginteatterin ja Q-teatterin yhteistuotannossa selviytyjäjoukko rakentaa uutta maailmaa, jossa teatteri on kielletty, ja ruokavaliokin lipsahtaa kannibalismiin. Välillä taas lauletaan antaumuksella rakkaudesta ja näytellään Shakespearea. Tiedostavaa naivismia? Ainakin katsojia hymyilyttää.
Takomon uutuusnäytelmä vie katseen avulla freudilaisiiin syvyyksiin
Takomon Luodut katseet on hupaisan kauhistuttava tutkielma katsen dynamiikasta ja kipeistä muistoista. Intensiivinen tunnelma vie mukanaan. Lopulta kaikki kuitenkin näkevät vain sen, mitä he haluavat nähdä. Niin mekin.
Ryhmäteatterin Se saattaa olla ihminen -näytelmä on yhtä kuvitelmaa – vai onko
Ryhmäteatterin kevään uutuus sekoittaa taitavasti kirjailijan elämän ja hänen kirjoittamansa tarinan, mutta saattaa sekoittaa hieman myös katsojan päätä. Suru, syyllisyys ja ihmisten kohtaamattomuus kietoutuvat kudelmaksi, jossa eri tasot hakevat toisiaan loppun asti. Meissä teksti herätti hyvin erilaisia ajatuksia. Ehkäpä koko elämämme on vain yksi simulaatio? Ja huumaava meren tuoksu – mistä se tuli?
Kaupunginteatterin Sinun, Margot vie katsojan 80-luvun vahvoihin ja kipeisiin muistoihin
Kenen menneisyys on totta kun muistot elävät tarinoissa, joita me kerromme toisillemme? Kävimme katsomassa kehuttuun romaanin perustuvan näytelmän. Toinen meistä oli juuri lukenut kirjan, toinen ei. Miten kokemus erosi?
Kansallisteatterin Jumalat kuolevat lavalla niin näyttävästi, että katsojakin antaa kaiken anteeksi
Kun Jumalat-esitys päättyy, katsoja jää miettimään: mitä jäi? Esitys vyörytti lavalle teemoja Oidipus-kompleksista feminismin ja perheen valtasuhteista teattereiden talousahdinkoon. Visuaalisesti näyttävä ja älyllisesti kunnianhimoinen kokonaisuus heitti hieman liian monta ylinokkelaa volttia, mutta jotenkin ihmeellisesti lopussa päästiin silti helvetistä taivaaseen.
KOM-teatterin Vampira on kiehtova tarina oudosta Hollywood-tähdestä – ja Elviksen lanteista
Hollywoodin oudon 50-luvun tähden elämäntarina ihastuttaa KOM-teatterissa. Maila Nurmen lyhyyeksi jääneessä kuuluisuudessa on mustat reunat ja mitä uskomattomampia käänteitä. Ja parasta on, että lopuksi katsojan tekee mieli itsekin vähän kiljua.
Kansallisteatterin odotettu Oppitunteja eläville etsii tulevaisuutta menneestä, mutta ei ihan löydä perille
Akse Petterssonin Kansallisteatterissa nähtävä uutuus osoittaa, miten ihmisen kiihkeä into rakentaa huomista voi lopulta hukkua hämmennykseen. Banaalin omalakinen teos kutkutti, mutta ei vielä ihan lähtenyt lentoon.
Kansallisteatterin Eläinten vallankumous on aikuisten satuhetki, joka päättyy ikävästi
ARVOSTELU & DIALOGI | Kansallisteatteri: Eläinten vallankumous – Olipa mukava päästä vihdoin kokemaan uusi Kansallisteatterin remontissa tehty Taivassali-näyttämö. Sinne mennään hauskasti pienen näyttämön aulan takaa
Voihan Boris Godunov! Jurkan karnevalistinen teos osuu hermoihin – kun vaan tietäisi, mihin niistä
Voiko saman teoksen kokea näin eri lailla? Boris Godunov kietoi toisen meistä hurmiotuneeseen tunnelmaan wc-paperilla koristeltuna, kun toiselta esitys karkasi lähes kokonaan. Oliko syy testosteronitasoissa vai missä?
Kun maailma kellahtaa nurinpäin – Takomon Parantaja yllättää ja lohduttaa
Viiksekkäiden hahmojen avoimien ovien iltamassa mikään ei ole perinteistä: maailma pyörähtää nurinpäin, tyylilajit vaihtuvat lennosta, ja yleisö löytää itsensä osana spiraalinomaista matkaa minuuteen ja takaisin. Parantaja ei ole vain esitys, vaan kokemus, joka leikittelee yhteisöllisyyden, huumorin ja itsetutkiskelun rajamailla. Lopulta esityksen hiljaisimmasta kohdasta löytyi myös tärkeä viesti.
Bravo! Silence on huikaisevan upea tanssiteos, joka pitää kokea
Helsingin Kaupunginteatterin Silence on lumoava tanssiteos, joka vie katsojan erillisyyden ja yhteyden väliseen tilaan, hiljaisuuteen ja runouteen, nauruun ja akrobaattisiin voltteihin. Tällä hetkellä loppuunmyyty esitys palaa toivottavasti lavalle vielä uudelle kaudelle. Hengästyttävän vaikuttava ja pulppuava tanssiteos sopisi mainiosti jopa Linnan juhlien preludiksi. Bravo Helsinki Dance Company ja Kinetic Orchestra!
Helsingin Kaupunginteatterin Lempi on tarina kadonneesta lemmestä
Krista Kososen ääni johdattaa katsojan tiheätunnelmaiseen mysteeriin, jossa rakkaus ja rakkaudettomuus kietoutuvat toisiinsa sota-ajan karuissa kehyksissä. Lempi on yhtä aikaa visuaalinen ja sanallinen kudelma, joka muistuttaa meitä arvostuksen tärkeydestä – itseä ja muita kohtaan. Mutta mitä jää, kun lempi katoaa kokonaan?
Seitsemän tarinaa häpeästä – KOM-teatterin ilta viihdytti, mutta jätti puolimatkaan
KOM-teatteri tunnetaan laadustaan, ja nytkin vierailu kannatti. Islantilainen menestysnäytelmä Seitsemän tarinaa häpeästä jäi kuitenkin tällä kertaa hieman hajanaiseksi kokemukseksi. Naurua, taitavaa näyttelijäntyötä ja sykähdyttäviä hetkiä riitti silti. Teatteri-illan kruunasivat klassikkoteatterin ohella Sea Horsen klassikkomuikut . Esityksen ehtii vielä nähdä 14.12. asti. Ja keväällä on luvassa lupaava Vampira.
Jäniksen vuosi hyppii komediasta tragediaan – ja löytää lopulta oven vapauteen
Kristian Smedsin tulkinta Arto Paasilinnan Jäniksen vuodesta tuo klassikon teatterilavalle yhdistämällä hulvattoman komedian ja pelkistetyn tragedian. Näyttämöllä nähdään ylienergisen jäniksen rinnalla muun muassa Kekkosen ajan salaliittoteoreetikko ja ujo metsämansikka. Hilpeän vapauttava esitys karkaa lopulta etuovesta pihalle asti. Oma huomiomme kohdistui myös näyttelijöiden kenkiin – hieman yllättävästä syystä!
